Á þessum gleðilegu tímamótum vill stjórn félags tamningamanna senda félagsmönnum bestu hamingjuóskir með frábæran árangur í starfi. Um leið hvetur stjórnin alla félagsmenn að standa vörð um heilbrigði og glæstan framgang íslenska hestsinns og sýna FT tryggð í verki með virkri þátttöku.
Joo.. kaikki ketkä osaa islantia voi ymmärtää ton yllä olevan 🙂 Olin siis eilen Reykjavíkissa seuraamassa hevostapahtumaa, jossa juhlittiin 40 -vuotiasta treenaajien yhdistystä. Tunnetut valmentajat pitivät klinikoita maneesissa ja kertoivat omasta treenaustavastaan. Yleisöstä löytyi ulkomailtakin tulleita hevosihmisiä ja kaikki kuuntelivat tarkkaavaisesti opetusta.
Sigvaldi Lárus ja Ólafur Andi Guðmundssynir pitivät klinikan, jossa he ratsastivat hevosiaan ja puhuivat mikrofonin kautta ratsastuksestaan. He painottivat sitä, että hevonen olisi kokoajan kuuliainen ja halukas työskentelemään ihmisen kanssa. Kun lopetat ratsastuksen, tulisi hevosen hyväksyvästi pureskella kuolainta ja olla rentona peränannossa. Muista siis aina päättää ratsastus siihen, että hevonen on kuuliainen ja hyvän tuulinen. Hevosen tulisi odottaa ihmiseltä apuja ja olla hetkessä mukana ihmisen kanssa.
Heidän jälkeen maneesissa esiintyi Ísólfur Líndal Þórisson, josta pidin erityisen paljon. Hän ratsasti pehmeästi ja kuunteli hevosta kokoajan. Hän korosti istunnan merkitystä ratsastuksessa ja käyttikin ohjaa todella hienovaraisesti. Ohjakset oli lähinnä suunnan näyttämiseen ja pään/kaulan kontrolloimiseen. Hevosen muu keho jaetaan kolmeen osaan ja niitä kontrolloidaan istunnan ja pohkeen avulla. Pohje edempänä kontrolloi etuosan, pohje taempana kontrolloi takaosaa ja kun pohje on keskellä istuntaa, se tarkoittaa koko hevosen kontrolloimista. Etuosakännökset, pohkeenväistö ja takaosakäännökset sujuivat erittäin helposti ja vaivattomasti.
Pidätys on ”sulkeva -istunta”, jossa yläpohje on keskeisessä osassa. Kun haluat hevosen liikkuvan eteenpäin ja lisäävän vauhtia, avaa istunta ja samalla pohje hipaisee kylkeä. Apujen tulisi olla selkeät ja vaikuttaa hevoseen vain hetkellisesti, jotta hevonen pysyisi herkkänä. Älä häiritse hevosta suorituksen aikana liikaa, vaan anna sen työskennellä rauhassa.
Tölttiä ratsastettaessa istunta on hieman ”eteenpäin -vievä” , jolloin istunta muuttuu tiiviimmäksi ja ratsastajan peppu/alaselkä/vatsalihakset työskentelevät. Kun taas ravia ratsastettaessa istunta muuttuu kevyemmäksi ja tasapainottaa hevosta.
Eyjólfur Ísólfsson ja Anton Páll Níelsson näyttivät, miten hevoselle kannattaa opettaa kuolaimen kanssa työskentely maasta käsin. Hevosen edessä seisten, kuolaimista käsin kiinni pidellen opetetaan hevonen liikkumaan eteen, taakse ja sivulle. Näin selkään noustessa työskentely on paljon helpompaa, kun hevonen tietää mitä tehdään. Kuolaimia nostettaessa ylös-taakse hevonen liikkuu taaksepäin, sivulle vievä liike saa hevosen liikkumaan sivutteisessa suunnassa ja toisesta kuolamesta tuleva ylös-taakse vievä liike taivuttaa hevosen liikkumaan haluttuun suuntaan. Pidätteiden tulisi olla kevyitä ja nopeita. Ratsasta hevosesi alusta asti niin hyväksi suusta ettei se tarvitse turparemmiä. He ratsastivat kämmen aika auki ja pidäte tuli silloin, kun käsi meni nyrkiksi. It´s a big difference between holding the rein and pulling it.
..jatkoa tulossa kunhan ehdin kirjoittaa…