Juu, tänään tultiinki sitte polvi edellä hevosen selästä. Oli sentään se toinen jäljellä oleva terve polvi. Että nyt on sitte kummatki ollu vuorotellen kipeinä. Kaikkee sitä täälä sattuuki.
Tällä kertaa syy oli vaan aika hupaisa. Oon ratsastanu täälä kahta 4-vuotiasta oria ja ne kummatki on tosi herkkiä ja säikkyy helposti. Toinen on jo melkeenpä ratsastettu varmaks kohta, mutta toinen on edelleen hermona jokaisesta asiasta. En käytä raippaa sillä, välillä se sää sätkyn ku käytän pohjetta ja keksii aina kaikkea mitä voi pelätä. Se on aina alussa hermona, kun alkaa ratsastaa. Nyt oon ekoja kertoja saanu sen olemaan relax alussa ja tänään meni tosi hyvin ku ratsastin sisällä. Ulkona on niin tuulinen päivä tänään, ettei sielä viitsi ratsastaa. No, treenin jälkeen ajattelin kuitenkin mennä kävelemään ihan vain hetkeksi ulos. Ei tuullut niin paljoa, mutta jonkin verran. Ajattelin, että hevonen on jo tarpeeksi väsynyt ja rento säikkyäkseen. Alku menikin hyvin, hevonen puri kuolainta ja puhuin sille koko ajan ja se vaikutti rauhalliselta. Mutta sitten se vilkaisi lätäkköä ja teki aika hienon hypyn/pukin ja seuraava havainto oliki sitten maasta käsin. Sain aika tällin polveen, koska kai koko painollani sen päälle tipuin, mutta eiköhän se tästä pikku levolla.
Isäntä lähti illaksi kisoihin jalostusoriillaan. Minä putsaan kisakamat melkeen joka viikko ja isänä on ilonen, ku on reipas tallityöläinen 🙂 Tänään syntyi myös lisää pikkuisia karitsoja lampolaan.