Landsmót on nyt nähty ja eletty. Mieleen jäi hyviä ja hunoja muistoja…
Matkustin tanskalaisten tyttökavereitteni kanssa kohti Landsmótia ja matka oli kiva. Aloitin kutomaan viimeistä villapaitaani ja höpöttelimme ja kuuntelimme musiikkia. Saavuimme monen ajotunnin jälkeen leirintäalueelle ja saimme rannekkeet käsiimme. Ei muuta kuin teltta pystyyn ja viikon mittaisia kilpailuja odottamaan. Oli siis sunnuntai-iltapäivä ja grillasimme iltapalaksi päivän aterian. Oli hyvää lihaa, maissia, perunoita ja salaattia. Ilta-aurinko paistoi ja fiilis oli ihan kiva. Omat isäntäni asuivat ystäväperheen talossa koko viikon ja minä asuin kavereitteni kanssa teltassa. Meillä oli pieni lämmitin kylmiä öitä varten ja olimme toiveikkaita.
Maanantaina alkoivat karsinnat ja ilma oli aika huono, tuulinen ja kylmä. Teltassa nukutun yön jäljiltä olimme kankeita ja viluissamme, mutta heitimme vaatteita niskaan ja suuntasimme baanan reunalle seuraamaan kisoja. Oli niin vilu päivällä, että suuntasimme lähimpään kylään uimaan ja lämmitelemään kuumaan altaaseen. Samassa kävimme ostamassa itselllemme ruokaa, sillä emme tienneet missä ja mitä meidän pitäisi syödä. Minulta loppuivat myös rahat, sillä en ollut saanut palkkaani viimeiseen kahteen kuukauteen. Olo oli hieman hylätty ja olin kävelevä kysymysmerkki, sillä isäntäni eivät olleet kertoneet minulle mitään koko Landsmótista. Olin siis ystävieni seurassa, sillä en tiennyt missä isäntäperheeni oli. Kilpailupaikka oli suuri ja ihmisiä oli riittämiin joka puolella.
Niin ne alkupäivät sitten menivät… Tulin kipeeksi tiistaina, sillä koko päivän ulkona olleena ja viluisena kylmään, kosteaan telttaan nukkumaan menneenä voin taata, että kuume vie voiton. Nukuin siis koko keskiviikon teltassa ja koitin pärjätä jotenkuten. Ypöyksin tärisin ja toivoin parantumista. Emäntä kävi luonani kysymässä, että tarvitsinko jotakin. Sain vähän rahaa, osan palkastani ja käskyn selviytyä itse. Niinpä jatkoin tyttöjen kanssa ostoksilla käyntiä, toisin sanoen kylmiä ruokia syöden ja uimassa lämmitellen. Illalla telttaan palatessamme huomasimme, että lämmitin oli mennyt rikki ja teltta oli jäätävän kylmä. Ulkona satoi vettä ja tuuli heilutteli teltan seinämiä. Tyttöjen isäntä pyysi meidät syömään lämmintä illallista ja se tuntui ihanalta. Teltan lämmittimestä hän kuitenkin totesi, että sitä ei saanut korjattua. Saimme siis pärjätä kylmässä teltassa. Käännyimme hyvän islantilaisen ystäväni puoleen ja hänen perheensä oli ihana. Tunsin heidät jo entuudestaan ja luotin heidän apuunsa. Saimme heiltä uuden lämmittimen lainaan ja minut he ottivat hoteisiinsa omaan telttaansa. Sain lämmintä juotavaa ja lämpimän paikan nukkua. Voi miten ihanaa ja ylellistä!
Torstaina oloni oli jo parempi ja olin niin kiitollinen ystäväni perheelle avusta 🙂 Aamusta lähdimme tanskalaisten ystävieni kanssa vierailemaan Akureyrissä, eli lähimmässä suurimmassa kaupungissa. Kävimme vähän kaupoilla ja syömässä ja uimassa. Oli ihanaa ja rentouttavaa. Illalla pääsin taas baanan reunalle ja tapasin suomalaisia ystäviäni ja päivä meni jo valoisammin. Oli piristävää jutella suomeksi ja jakaa kokemuksia ystävieni kanssa. Pääsin vähän shoppailemaan ystävieni kanssa, sillä paikalle oli jo saapunut kauppiaita telttoineen. Illalla nukuin taas tyttöjeni kanssa teltassa ja meillä oli uusi puheen aihekin, että toinen ystävistäni oli tavannut kivan pojan. Ihastusta ilmassa 😉
Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina olikin lämmintä. Aurinko paistoi suoraan kuumana taivaalta ja tuulikin hellitti. Nyt karsinnat oli jo ohi ja baanalla näkyi vain parhaita hevosia. Oli kivaa, kun oli tanskalaiset ystävät, islantilaiset ja suomalaiset ystävät kaikki vierelläni ja nautimme hevosista. Hyvä fiilis ja ihana ilma ja tervekin jo melkein olin. Viikonloppuiltoina oli myös luvassa live-musiikkia ja hauskan pitoa, joten tanssimme kumpanakin iltana aamuyöhön asti ja nautimme nuoruudesta. Oli kivaa! Kaikki vain ihmettelivät, että miksi emme juoneet yhtään… varmaan siksi, että muutenkin on hauskaa ja vielä hauskempaa oli nauttia suoraan aamulla hevosista ilman päänsärkyä. Naureskelimme vain kaikille krapulaisille katsomossa ja otimme auringossa päikkärit yöunien tilalle 🙂
Sunnuntaina nautiskelimme viimeisistä hetkistä ja hienoimmista hevosista. Ostin vielä viimeiset tuliaiset ja sitten nukuimme vielä teltassa maanantaihin ja suuntasimme kohti etelää. Landsmót on nyt done ja kokemusta rikkaampana taas.